Stressivisa

Lyhytaikainen stressi on...

• kaikilla joskus

• vaarallista elimistölle

• tila, jossa elimistön suorituskyky väliaikaisesti kohoaa.

Answer explanation

Lyhytaikainen stressi on normaalia elimistön toimintaa, kun tehtävästä suoriutuminen edellyttää korkeaa vireystilaa.

Pitkäaikainen stressi on tila, jossa...

• elimistön puolustuskyky laskee.

• uni on hyvää ja elvyttävää.

• työmuisti takkuilee.

• ihminen on vaarassa uupua.

Answer explanation

Kohonnut kortisolitaso kielii pitkäaikaisesta stressistä. Elimistö on jatkuvassa ylivireystilassa ja rentoutuminen on vaikeaa. Elimistön puolustuskyky laskee, uni häiriintyy ja työmuisti takkuilee. Henkilö on vaarassa uupua ja masentua.

Mikä tai mitkä seuraavista ovat tyypillisiä pitkittyneen stressin aiheuttamia tuntemuksia?

• Painon tunne rinnassa.

• Polvivaivat.

• Vatsavaivat.

• Univaikeudet.

Answer explanation

Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimia ja aiheuttaa tuntemuksia kehossa, kuten painon tunnetta rinnassa, hengenahdistusta ja vatsavaivoja. Yleisiä oireita ovat lisäksi rauhoittumis- ja nukahtamisvaikeudet, katkonainen uni sekä lyhytunisuus.

Itsemyötätunto on...

• kykyä kohdella itseään rakentavasti.

• itsesääliä.

• ystävällisyyttä itseä kohtaan.

• omiin kykyihin ja voimavaroihin sovitettua vaativuutta itseä kohtaan.

Answer explanation

Itsemyötätunto on kykyä kohdella itseänsä rakentavalla tavalla. Se rakentaa ihmistä sisältäpäin ja edistää kielteisistä ajatuksista vapautumista. Itsemyötätunto ei tarkoita itsesääliä, sormien läpi katsomista tai piiloutumista selitysten taakse, vaan ystävällisyyttä ja oikeanlaista vaativuutta itseä kohtaan.

Itsemyötätuntoinen ihminen...

• arvostaa itseään myös epäonnistuessaan.

• ei uskalla yrittää uudelleen.

• ymmärtää, että virheet ja puutteet kuuluvat elämään.

• välttää virheitä rajoittamalla tekemiseen ryhtymistä.

Answer explanation

IItsemyötätuntoinen ihminen antaa itsellensä anteeksi ja arvostaa itseään myös epäonnistuessaan. Hän uskaltaa yrittää uudelleen ja ymmärtää, että virheet ja puutteet kuuluvat elämään ja ihmisyyteen. Hän oppii virheistään ja hyödyntää oppimansa seuraavalla kerralla.

Entä tunteet? Miten niihin pitäisi suhtautua?

• On hyödyllistä tunnistaa ja nimetä omia tunteita.

• Kielteiset tunteet on hyvä työntää taka-alalle.

• Tunteiden kohtaaminen vaikuttaa epäedullisesti terveyteemme.

• On hyödyllistä käsitellä sekä kielteisiä että myönteisiä tunteita.

Answer explanation

Toiset kykenevät tunnistamaan ja nimeämään tunteitansa toisia herkemmin, mikä edistää hyvinvointia. On tärkeää, että käsittelemme positiivisten tunteiden lisäksi myös negatiivisia tunteitamme. Kielteisiä tunnekokemuksia ei kannata tukahduttaa, sillä se vaikuttaa epäedullisesti terveyteemme.

Mikä tai mitkä seuraavista auttavat säätelemään omia tunteita?

• Aikalisän ottaminen tai yön yli nukkuminen.

• Ei mikään, tunteet on heti purettava toiminnaksi.

• Tunteiden tunnistaminen.

• Tunteiden nimeäminen.

Answer explanation

Tunteiden säätelyn taitoa voi harjoitella. Voimakkaiden tunteiden nostamien ensireaktioiden perusteella ei yleensä ole viisasta toimia. Suositeltavaa on ottaa aikalisä ja nimetä tunteet, jolloin viha voi lieventyä ja suuttumus mennä ohi.

Mitä mindfulness on?

• Yhteen ajatukseen tarttumista, sen tarkastelua ja ratkaisuun pyrkimistä.

• Menneisiin ja tuleviin keskittymistä.

• Käsillä olevaan hetkeen keskittymistä.

• Tietoisuutta omasta kehosta ja virtaavista ajatuksista.

Answer explanation

Tietoinen läsnäolo tarkoittaa keskittymistä hetkeen. O lemme tietoisia siitä, mitä juuri nyt tapahtuu kehossamme, ajatuksissamme ja ympäristössämme.

Tavoitteena on, että emme jää kiinni omiin ajatuksiimme, tunteisiimme ja aistihavaintoihimme, vaan annamme niiden virrata vapaasti, analysoimatta sen tarkemmin.

Mihin mindfulnessin myönteiset vaikutukset perustuvat?

• Aivojen uudelleen muovautumiseen.

• Asioiden aktiiviseen unohtamiseen.

• Yliluonnollisiin ilmiöihin.

• Parempaan omien ajatusten ja tunteiden tiedostamiseen.

Answer explanation

Tietoisuus- ja läsnäolotaitojen harjoittelu perustuu aivojen muovautuvuuteen. Mielen taitojen harjoittelussa aivoille opetetaan uudelleen käsillä olevan hetken tietoista aistimista, rauhoittumista ja myönteisyyttä. Säännöllisen harjoittelun myötä ihminen tulee tietoisemmaksi omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Hän oppii myös ymmärtämään paremmin, mitkä niistä ovat vahingollisia ja mitkä hyödyllisiä itselle. Mindfulnessiin ei liity mitään yliluonnollista.

Pitkäaikainen stressi on tila, jossa...

• elimistön puolustuskyky laskee.

• uni on hyvää ja elvyttävää.

• työmuisti takkuilee.

• ihminen on vaarassa uupua.

Answer explanation

Kohonnut kortisolitaso kielii pitkäaikaisesta stressistä. Elimistö on jatkuvassa ylivireystilassa ja rentoutuminen on vaikeaa. Elimistön puolustuskyky laskee, uni häiriintyy ja työmuisti takkuilee. Henkilö on vaarassa uupua ja masentua.