BI2-monivalintakoe

Suomen talvi aiheuttaa eläimille suuria selviytymisvaikeuksia. Mikä seuraavista maamme

eliöiden talvenviettotapoja kuvaavista väitteistä on oikea?

• Nisäkkäille mahdollisia talvenviettotapoja ovat talviuni, lumeen kaivautuminen, etelään muutto, kylmänhorros ja ravintovarastot.

• Puita lukuun ottamatta kasvit talvehtivat siemeninä.

• Linnut voivat talvella esimerkiksi kaivautua lumeen, hyödyntää ruokakätköjään, hakeutua ruokintapaikoille, muuttaa etelään tai hyödyntää laajempaa reviiriä kuin kesällä.

• Voit nähdä karhun tai mäyrän hirvijahdissa.

Oheisen diagrammin sisällöstä voidaan päätellä, että

• laji A on näistä lajeista sopeutumiskyvyltään heikoin.

• laji B soveltuu näistä lajeista parhaiten bioindikaattorilajiksi.

• laji C on avainlaji.

• lajit B ja C vaikuttavat haitallisesti lajiin A.

Kuusen oksalla kasvaa naavaa. Lajien välinen suhde on:

• pöytävieras

• kilpailu

• symbioosi

• parasitismi

Toisenvarainen eliö kykenee

• fotosynteesiin

• kemosynteesiin

• jatkotuotantoon

• perustuotantoon

Hiilen kierto perustuu

• denitrifikaatiobakteereihin

• fotosynteesiin ja soluhengitykseen

• symbioosissa kasvin kanssa eläviin bakteereihin

• hajottajiin ja huuhtoutumiseen

Vesistöjen pohjaan kertyneet ravinteet voivat olosuhteiden muuttuessa muuttua uudelleen liukoiseen muotoon, jolloin ne lisäävät vesistön ravinnekuormitusta. Ilmiö on nimeltään

• vesistön kuormitus

• sisäinen kuormitus

• pohjakuormitus

• ekosysteemin kuormitus

Biodiversiteettiin liittyvä ilmiö, jossa esimerkiksi puiston ja luonnontilaisen metsän rajalla on suurempi laji- ja yksilömäärä kuin puistossa tai metsässä.

• rajavaikutus

• reunavaikutus

• lajistovaikutus

• suhdevaikutus

Suojelualueita voidaan yhdistää

• ekologisten käytävien avulla

• reunavaikutusten avulla

• geenivirran avulla

• monimuotoisuuskeskusten avulla

Lajin sisäinen monimuotoisuus lisää

• lajin ja sen populaatioiden kykyä tuottaa jälkeläisiä

• lajin ja sen populaatioiden kykyä selviytyä leviämisesteistä

• lajin ja sen populaatioiden kykyä sopeutua muutoksiin ympäristössä

Jos mittariperhosen toukka syö elinaikanaan 10 g vihreitä lehtiä, niin kuinka paljon

varpushaukan biomassa kasvaa, kun ravintoketju kulkee toukasta talitiaisen kautta

haukkaan? Yksinkertaistetaan siten, että kunkin portaan ekologinen tehokkuus on

biomassana laskien 10 %.

• 10 g

• 1 g

• 0,1 g

• 0,01 g