KotKot lennähti Tu-pen-ky-lään. Siellä se tapasi pienen laulavan linnun. Kotkot muisteli kuu-lleen-sa lorun, joka kertoi kevään e-te-ne-mi-ses-tä.

Se alkoi: Kuu kiurusta kesään, puoli kuutta….

Peip-po-nen oli oikein ja monet sen tiesivätkin.

KotKot jatkoi matkaansa pellon poikki Järvenpään nuo-ri-so-seu-ran pihaan. Se istahti karusellin kyytiin ja otti hurjat vauhdit.

Pysähtyessään sen pää oli ihan pyörällä ja se alkoi miettiä mikä päivä mahtoi olla.

Olisiko pääsiäisviikon maanantai, vanhalta nimeltään

Mal-ka-maa-nan-tai oli oikein, tämä oli vaikein kysymys. Malka tarkoittaa isoa hirttä ja pää-si-äis-vii-kon maanantaina tehtiinkin usein puuhommia. Seuraava päivä olisikin tikkutiistai, joka on saanut nimensä siitä, että silloin

KotKot jatkoi matkaansa ja muisteli samalla, että tikkujen vuolemisen jälkeen tulee kel-lo-kes-ki-viik-ko ja sitten kii-ras-tors-tai. Kiirastorstaihin liittyi raamatun mukaan Jeesuksen viimeinen ateria o-pe-tus-las-ten kanssa. Kotkot muisti nähneensä siitä koululla vanhan kuvan. Hän laskeutui tuumailemaan asiaa taas uuteen paikkaan, joka näyttäisi olevan

Närvijokihan se oli. Seuraava le-väh-dys-paik-ka oli myös uima-allas, mutta nyt oltiin Niemenkylässä.

Tästä altaasta KotKot oli kuullut nimen

Delfinaario oli oikein. Kotkot jatkoi matkaa. Vielä piti löytyä yksi uima-allas, mutta se ei jaksanutkaan lentää niin kauas. Hän pysähtyi lepäämään pienen punaisen talon rappusille. Sisältä kuului ihmisten laulua ja puhetta pääsiäisestä. Paikka oli

Sarvijoen ru-kous-huo-nees-sa puhuttiin pääsiäisen tapahtumista, Jeesuksen ris-tiin-nau-lit-se-mi-ses-ta. Sitä ei Kotkot oikein ymmärtänyt, joten hän päätti palata takaisin kirkolle päin. Tuuli heitti hänet kuitenkin pahoin sivuun reitiltä ja hän päätyi Tainuskylään pit-kos-puil-le. Kyltissä luki, että tästä alkoi retkeilyreitti nimeltään

Kurjen kierros se oli, mutta Kotkot totesi, että kiertäköön kurki pitkillä koivillaan, se päätti kääntyä takaisin.

Rä-pis-tel-les-sään e-teen-päin se muisti, että pää-si-äis-lau-an-tai-na on Pohjanmaalla ollut tapana pitää isoja nuotioita, joiden ympärillä saattoi lennellä

Tulien eli va-la-ki-oi-den tarkoitus on ollut häätää pois noidat eli trullit, jotka yrittivät tulla aiheuttamaan eläimille ja ihmisille sairauksia. Pääsiäislauantaina Pohjanmaalla onkin tapana käydä trul-lit-te-le-mas-sa:

Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, vitsa sulle,

Vitsa sulle, palkka mulle, senhän kaikki tietävät.

Nyt alkoi Kotkot-kanaa jo väsyttää ja janottaa. Se lensi viimeisillä voimillaan niin ylös, että näki järven.

Sen rantaan se laskeutui. Järven nimi oli jotain poikaan liittyvää, sehän on

Sällihän se, Säläisjärvi. Sinne lentäessään se oli kuullut kirkonkellojen soivan. Ihmiset taisivat viettää suurta juhlaa, pääsiäistä. Ihmisen ikkunoilla näkyi vihreitä ruohoja, tipuja ja munia. Kotkot muisti omat munansa, jotka olivat jääneet koululle. Pitäisikö mennä sinne niitä hautomaan? Munat, tiput ja rairuohot muistuttavat

Kotkot lennähti koulun ovelle. Se jäi odottamaan ja luotti siihen, että pääsee pian sisälle. Hän oli toiveikas ja ajatteli, että nyt on kevät ja suuri juhla eli pääsiäinen ja ihan varmasti

Hienosti selvisimme loppuun, KotKot päätyi koululle.

Se käy illalla toimittamassa palkinnot jokaisen luokan parhaalle!

Samalla se toivottaa koko Jurvan yh-te-näis-kou-lun väelle ja kaikille perheille