NEW
Font size
WorksheetsJMHI22
Total questions: 14
Worksheet time: 28mins
Venäläistäminen alkoi Suomessa
1700-luvun lopussa
1600-luvun lopussa
1800-luvun lopussa
1900-luvun lopussa
Mikä seuraavista asioista EI kuulunut venäläistämistoimiin
Lainsäädännön siirtäminen Venäjälle.
Venäjän kielen aseman parantaminen suomessa.
Suomalaismiesten määrääminen Venäjän armeijaan.
Ahvenanmaan miehittäminen.
Suomessa oli vähitellen 1800-luvun kuluessa muodostunut käsitys, jonka mukaan Suomi
oli oma maansa.
kuului yhtenäiseen Venäjään
halusi takaisin Ruotsin yhteyteen.
halusi erota omaksi valtioksi Ruotsista.
Venäjällä yleistyi 1800- luvulla käsitys, jonka mukaan
Suomelle pitää antaa itsenäisyys
Venäjän pitää ottaa Suomi Ruotsilta
Venäjälle on ihan sama, mitä Suomessa tapahtuu.
Venäjä on yhtenäinen valtio, johon Suomi kuuluu.
Mitä helmikuun manifestissa vuonna 1899 säädettiin?
Suomen lakeja voitiin säätää myös Venäjällä.
Suomi sai itsehallinnon.
Suomalaiset saivat säätää itse omat lakinsa.
Suomalaisilla ei ollut enää oikeutta sanoa mielipidettä uusista laeista.
Ensimmäinen sortokausi oli vuosina
1809-1810
1899-1905
1970-1975
1990-1995
1900-luvun alussa Suomen itsehallinnon (=autonomian) heikentämistä jatkettiin. Mikä seuraavista EI kuulunut heikentämistoimiin?
Senaatti(=eduskunta) lakkautettiin.
Suomalaisten postimerkkien käyttö lopetettiin.
Kouluihin tuli venäjä pakolliseksi oppiaineeksi.
Suomen armeija lakkautettiin
Mitä ns. suuressa adressissa keisaria pyydettiin tekemään?
Jakamaan maatalousmaata tilattomille.
Palauttamaan Suomelle sen vanhat oikeudet.
Antamaan Suomelle itsenäisyyden.
Vapauttamaan Suomen Ruotsin herruudesta.
Adressiin kerättiin nopeasti yli puoli miljoonaa nimeä. Miksi kaikki eivät adressiin nimeään kirjoittaneet?
Osa pelkäsi Venäjän suuttuvan adressista.
Osa unohti asian.
Osa ei osannut kirjoittaa venäjää.
Osa tykkäsi sortokaudesta.
Miten keisari reagoi suureen adressiin?
Hän suuttui.
Hän lähetti sotajoukon Suomeen.
Hän ei reagoinut mitenkään.
Hän ei ottanut sitä vastaan.
Mitä "myöntyvyyslinjalaiset" ajattelivat suhtautumisesta Venäjään?
He kannattivat suoraa hyökkäystä Venäjälle.
He halusivat, että Suomesta tulee osa Venäjää.
He ajattelivat, että muutoksiin pitää suostua, jotta edes osa autonomiasta saataiiin säilytettyä.
He halusivat liittyä Ruotsiin.
Perustuslailliset vetosivat
armeijaan.
keisariin.
senaattiin.
lakiin.
Miten aktivistit ajattelivat hoitaa Suomen asioita?
Tarvittaessa vaikka väkivaltaisin keinoin.
Vetoamalla keisariin.
Myöntymällä kaikkiin pakotteisiin.
tekemällä uusia lakeja.
Miksi sortokaudet lopulta loppuivat?
Venäjällä alkoi tulla sisäisiä levottomuuksia ja keisarin oli pakko suostua uudistuksiin.
Suomen armeija uhkasi hyökätä Venäjälle.
Suomi sai Ruotsilta sotilasapua.
Keisari Nikolai II kuoli.
