Font size
WorksheetsKICHWA SHIMI YACHAYPAK KALLARI TAPUY
Total questions: 20
Worksheet time: 15mins
1. Kichwa shimipak llikakuna mashna kashkata rikuchi./ Indique ¿Cuántas letras tiene el alfabeto Kichwa?.
Chunka Pichka
Chunka Pusak
Chunka Iscun
Kichwa shimitaka mayhanlla llaktakunapitak rimankuna. /¿En qué países se habla el idioma kichwa?
Ecuador, Perú; Bolivia, Colombia
Colombia, España, Argentina, Brasil
Chimborazo, Tungurahua, Pichincha, Cotopaxi.
Kay killkashkakunapi shutikunata mashkashpa rikuchi. /Señale los sustantivos que encuentres.
Allku, ruku, misi, pukllana
Takina, tullpuna, mikuna, yaku
Wasi, ushuta, antawa, muchiku
Kay killkashkakunapi Imachikkunallata akllashpa rikuchi. /Señale los verbos que encuentres.
Pukllakkuna, tushukkuna, llankakkuna
Tullpuna, llankana, yachana, takina
Sisa, urku, sapi, mikuna
Mayhan alli killkashkata rikuchi. /Indique la palabra que está escrito correctamente.
Wallca
Huallka
Wallka
Mayhan alli rimashpa killkashkata rikuchi. /Señale la oración que está escrito correctamente.
Joseka Quitopimi kawsan
José mashika Quito kitipimi kawsan
José mashika Quitopimi kawsan
Kay killkashka yuyaykunamantaka mayhantak shuk tapuyta rikuchin. De las siguientes oraciones ¿Cuál corresponde a una pregunta?
Mashna watata charinki
Ñukaka pichka watatami charini
Kaya punllami villaman risha
kay yupay mashna kashkata rikuchi 638. Indique la cantida que corrsponde
Sukta chunka kinsa pusak
Sukta patsak kimsa chunka pusak
Sukta waranka kimsa pusak
Kay sumak rimay killkashkata alli ñawirishpa kutichi./ Lea el siguiente cuento y señale la respuesta correcta.
Ñawpa pachami shuk pakcha tiyashka, chay pakchapika achka yakumi tiyashka; sarata, ukata, papata achkatami tarpukkuna kashka; shinapash runakunaka yakuta yapa mapayachishkakuna; chaymantami yakuka chakishka nin.
Imamantatak yakuka chinkarishka.
Mapayachishkamanta
Mana tarpushkamanta
Rupaymanta
Shina llaki kawsayta rikushpami shuk apuk runaka, kimsa ushushikunata charishka, paykunaka: Wayta, Toa, Nina shutikunami kashka. Paykunapak yayaka maykan chay pakchata kutin rikchachikpika paypa shuk ushushita chay runawan sawarichisha nishpami willashka. Shinami shuk sumac kari wamrakuna ña ñuka pakchata kutin rikchachisha nishpa rimashkakuna.
Shuk apuk runaka mayhanpash chay pakchata kutin rikchachikpika kaytami kusha nishka.
Achka kullkita
Achka kurita
Shuk ushushita
Shinami kimsa karikuna mishaykunata rurashkakuna; kay karikunaka: Tupak, Kuri, Amaru shutikunami kashka. Tupak karika achka runakunata minkashpa shuk larkata llukshichishka shinapash yaku illaymanta mana pakcha tukushkachu.
Kuri runaka urku taytaman sumac kamarikunata kushka. Shinapash mana yaku rikurishkach. Kutin Amaru runaka achka yurakunata, achka kiwakunatami muyuntin tarpushka. Shina rurakpika yakuka asha asha wiñarishka, ña kipaka pakcha rikurishka, nin.
Ima ruraykunata rurakpitak yakuka asha asha kutin pakcha tukushpa rikurishka nin.
Achka runakunata minkashpa larkata llukchikpi
Urku taytaman sumak kamarikunata kukpi
Achka yurakunata, kiwakunata muyuntin tarpukpi
Alli killkawan killkashka yuyayta akllapay/ Identifique la oración que está escrita correctamente
Hahuata rikushpami Maita alli purini
Hahuata rikushpami Mayta alli puryni
Hawata rikushpami may allita purini
Kay yuyaypi pakta shimikunata churashpa paktachipay./ Complete la oración utilizando las palabras correctas.
Ñukanchik…………………………….katichunka, kichwa shimita………………………………………wawakunaman yachachina kan.
Shimi ashtawan mirarishpa ------ tukuy shunkuwan rimashpa
Yuyayta munaytapashmi –---- tukuy shunkuwan rimashpa
Ishkayshimi kawsaypura –---- shunkuwan llankakpi
Mayhan alli killkashka yuyata akllashpa rikuchi./ Señale la oración que esta escrita de manera correcta.
Shinami Amaru alli runaka Toa sumak kuytsawan sawarishka
Shinami Amaru runaka sawarishka Alli Toa sumak kuytsawan
Shinami Amaru runaka alli sawarisha Toa sumak kuytsawan
Kichwa shimipi yuyaykunata killkashpaka imachiktaka killkanchikmi. /En una oración escrita en kichwa donde se ubica el verbo
Yuyay kallaripi
Chawpi yuyaypi
Yuyay puchukaypi
Ima killapitak kanchik, alli mashkashpa rikuchi./ Señale ¿En qué mes nos encontramos?
Karway killa
Kuski killa
Wayru killa
karikunapak churanakunata akllashpa rikuchi. En el siguiente listado, señale la vestimenta que utilizan los varones.
Anaku, ushuta, wallka, muchiku
Muchiku, ushuta, kushma, ruwana
Ruwana, chumpi, muchiku, ushuta
Ecuador mamallaktapak wipalaka imalla tullpukunatatak charin. ¿Cuáles son los colores de la bandera ecuatoriana?
Killu, ankas, puka
Killu, waylla, puka
Killu, maywa, puka
Kikinpika kichwa shimi yachaykuna ima shinatak rikurishka. Escriba su criterio personal sobre el estudio de la lengua kichwa.
kichwa shimita yachachik mashiman, shuk yuyayta karapay/ Escriba una recomendación a su docente de kichwa.
