wayground logo

Free Printable Worksheets

Font size

S
M
L
XL
Worksheets

Vespan pohjavesikoulutus, osa 3

Total questions: 14

Worksheet time: 9mins

Name
Class
Date
1.

Mitä vaiheita riskien arviointiin kuuluu?

a)

Tunnistetaan pohjaveden virtauksen suunnat ja niiden muutokset

b)

Tunnistetaan pintavesi-pohjavesiyhteys ja pintaveden virtauksen suunnat ja niiden muutokset

c)

Tunnistetaan haavoittuvimmat alueet sekä pohjavesialueelta että rantaimeytymisalueen valuma-alueelta sekä tunnistetaan haavoittuvimmille alueille sijoittuvat riskitekijät

d)

Arvotetaan riskit riskin toteutumisen todennäköisyyden ja mahdollisen haitallisen seurauksen avulla ja saadaan riskeille prioriteettijärjestys

e)

Löydetään ratkaisut riskien pienentämiseksi/poistamiseksi, tunnistetaan toimenpiteet riskien seuraamiseksi

2.

Mitkä asiat vaikuttavat MATTI -kohteen riskin suuruuteen?

a)

Milloin pohjaveden pilaantuminen on tapahtunut.

b)

Millaisia määriä haitta-ainetta on päätynyt pohjaveteen. Onko haitta-aine kulkeutuvaa.

c)

Pohjavesialueen geologiset ominaisuudet.

d)

Onko haitta-ainepitoisella pohjavedellä yhteys vedenottamoon ja voiko tämä yhteys voimistua. Kuinka kriittisen tilanteen mahdollinen haitta-aineen leviäminen vedenottamolle aiheuttaisi.

e)

Onko haitta-aine vaarallista ja jos on niin millaisina pitoisuuksina.

3.

Mitkä asiat vaikuttavat VAK-kuljetusten riskien suuruuteen?

a)

Onko kemikaalia isoja määriä liikkeellä sekä se onko liikenteellinen riski olemassa.

b)

Onko yhteys pohjavesialueeseen tai rantaimeytymisalueeseen olemassa.

c)

Millainen kemikaali on ominaisuuksiltaan: veteen liukeneva, vettä raskaampi, vettä kevyempi.

d)

Kuinka nopeasti saastunut vesi saavuttaa rantaimeytymisalueen, entä vedenottamon.

e)

Kuinka kriittisen tilanteen mahdollinen onnettomuus voisi aiheuttaa (millaiseksi pitoisuudet nousisivat, miten pitkäkestoinen tilanne voisi olla)

4.

Mitä tarkoittaa POAKOR-hanke?

a)

Pohjois-Karjalan kemialliset riskikohteet

b)

Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskinhallinta

c)

Pohjavesialueiden korkeariskisten kohteiden kartoitus

d)

Kemiallisesti hyvässä tilassa olevien pohjavesialueiden kestävä riskienhallinta

5.

Minkä neljän eri ominaisuuden perusteella haitta-aineet on luokiteltu POAKOR -hankkeessa?

a)

kulkeutuvuus, toksisuus, normit, mineraalisaatio

b)

kulkeutuvuus, pysyvyys, kertyvyys, toksisuus

c)

toksisuus, normit, kristallisaatio, pysyvyys

6.

Kemiallisen tilan osalta riskiarviossa huomioidaan lähtökohtaisesti vain sellaiset aineet, joille on annettu ympäristönlaatunormi. Kemiallisen riskin ollessa suuri, tulee kyseiseen riskitekijään kytkeä riskiä aiheuttava aine, jolla on ympäristönlaatunormi. Mitä pohjavedessä mahdollisesti olevia aineita 4. vesienhoitokauden riskien arvioinnissa arvioidaan?

a)

vesienhoitoasetuksen (1040/2006) liitteessä 7A luetellut aineet

b)

keinotekoiset orgaaniset yhdisteet

c)

nitraattipitoisuus & nitraattityppipitoisuus

d)

mangaani

e)

kasvinsuojeluaineet

7.

Jotta pohjavesialue voidaan nimetä tietojärjestelmässä riskialueeksi, kokonaisriskin tulee olla suuri. Milloin kokonaisriski on suuri?

a)

Pohjavesialueella on yksikin suuren riskin riskitekijä, tai useita kohtalaisen riskin riskitekijöitä, joiden osalta on näkyvissä ihmistoimintojen vaikutuksia pohjavesialueen määrään tai laatuun ja jotka yhdessä vastaavat suuren riskin riskitekijää.

b)

Pohjavesialueella on vähintään 2 suuren riskin riskitekijää tai 6 kohtalaisen riskin riskitekijää, joiden osalta on näkyvissä ihmistoiminnan vaikutuksia.

c)

Pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä ja siellä on kohtalaisen riskin riskitekijöitä.

d)

Kokonaisriski on suuri, kun se ylittää arvon 23.

8.

Kuinka suuresta riskistä on kyse, jos tilaa mahdollisesti heikentävä toiminta on laaja-alainen, se sijaitsee pohjavesialueen pilaantumiselle herkällä alueella tai toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat päästöt ovat erityisen vakava uhka koko pohjavesialueen määrälle tai laadulle ja/tai siitä riippuvaisille pintavesille tai ekosysteemeille?

a)

Pieni

b)

Kohtalainen

c)

Suuri

d)

Jättimäinen

9.

Kuinka suuri riski on kyseessä, jos tilaa mahdollisesti heikentävän toiminnan vaikutukset ovat paikallisia, eivätkä ne aiheuta vakavaa haittaa pohjaveden hyödyntämiselle tai pohjavedestä riippuvaisille ekosysteemeille. Esimerkkinä ihmistoiminnasta aiheutuneet kohonneet, mutta ohjeelliset arviointiperusteet alittavat epäorgaanisen aineen pitoisuudet?

a)

Olematon

b)

Pieni

c)

Kohtalainen

d)

Suuri

10.

Mitkä ovat haitta-aineiden keskeiset fysikaaliskemialliset tekijät, jotka vaikuttavat niiden käyttäytymiseen pohjavedessä?

a)

vesiliukoisuus

b)

tiheys

c)

pidättyminen

d)

muuntuminen

e)

lämpötila

11.

Jos pohjaveden pH on neutraali, vaikuttaako lisäävästi vai vähentävästi pentakloorifenolin liukoisuuteen?

a)

lisäävästi

b)

vähentävästi

12.

Partikkelien kulkeutumismallin avulla pystytään etsimään tärkeiden altistumiskohteiden (mm. vedenottamon kaivot, E-alueet, lähteet) sieppausalueet ja veden kulkeutumisaika altistumiskohteille. Miten altistumiskohteiden sieppausaluetietoja voidaan hyödyntää?

a)

saadaan tieto siitä, mitkä riskikohteet sijaitsevat sieppausalueiden sisällä, joten voidaan priorisoida riskikohteiden kunnostustarpeita

b)

saadaan arvio siitä mikä on veden kulkeutumisaika eri riskikohteilta altistumiskohteelle, jolloin kunnostuskohteet voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen

c)

veden virtausnopeuden, haitta-aineen ominaisuuksien ja pohjaveden humuspitoisuuden perusteella voidaan laskea arvio sille, mikä on haitta-aineen kulkeutumisaika riskikohteelta altistumiskohteelle, jolloin kunnostuskohteet on helpompi priorisoida

d)

pystytään rajaamaan uusien toimenpiteiden alueet niin, että ne eivät osu tärkeiden altistumiskohteiden sieppausalueille

e)

mahdollinen onnettomuus pohjavesialueella: pystytään arvioimaan osuuko sieppausalueelle ja kuinka kauan kestää ennen kuin päästö on vedenottamolla

13.

Mitkä ovat pohjaveden virtausnopeuden lisäksi tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat orgaanisten haitta-aineiden (mm. PAH, klooratut hiilivedyt, MTBE, kasvinsuojeluaineet) kulkeutumisnopeuteen?

a)

haitta-aineen oktanoli-vesi jakaantumiskerroin (fysikaalinen suure, joka mittaa sitä, kuinka hyvin orgaaninen haitta-aine sitoutuu maaperän hiileen)

b)

haitta-aineen hajoamisnopeus (puoliintumisajan arvio)

c)

haitta-aineen haihtumisalttius (poistuuko kaasuna ilmaan)

d)

orgaanisen hiilen määrä eri kerroksissa (arvioidaan humuspitoisuuden perusteella)

e)

mahdollisten oikovirtausten vaikutus (juurikanavat, madonreiät, ym.)

14.

Mitä torjunta-ainetta havaittiin eniten Hanhinevan vedenottamolla?

a)

simatsiini

b)

tralkoksidiimi

c)

atratsiini

d)

atsoksistrobiini