Kuinka hyvin tunnet kansantaudit? Testaa tietosi

Kuinka hyvin tunnet kansantaudit?

Testaa tietosi

By Anna Haapalainen

Abitreenien tekemä​ pistokoe kansantaudeista vuodelta 2017*.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/08/terveystiedon-pistokoe-kuinka-hyvin-tunnet-kansantaudit​

​

​* osaa kysymyksistä on ajantasaistettu ja kysymyksiä lisätty (kuolleisuus, alleria ja astma, diabetes, syöpäsairaudet ja muistisairaudet)

​Kuinka hyvin tunnet kansantaudit?

​

Suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt

Kansantaudit

Multiple Choice

2020 yleisin kuolinsyy Suomessa oli

• verenkiertoelinten sairaudet

• kasvaimet (eli syöpä)

• demntia ja Alzheimerin tauli

• korona

​Oikea vastaus: verenkiertoelinten sairaudet

​Kaikkiaan vuoden 2020 aikana kuoli noin 55 500 Suomessa asuvaa henkilöä, siis noin 1 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Yleisimmät kuolemansyyt ovat edelleen verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet sekä dementia ja Alzheimerin tauti. Kolme neljästä viime vuoden kuolemasta johtui yleisimmistä syistä.​

​

Kansantudit | Tules

https://yle.fi/uutiset/3-12223962​

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Kansantaudit

Multiple Choice

Kuinka moni työikäinen suomalainen kärsii tuki- ja liikuntaelinsairauksista?

• Joka kolmas

• Joka viides

• Joka kymmenes

​Oikea vastaus: joka viides

​Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa valitettavan yleisiä: niistä kärsii joka viides työikäinen ja useampi kuin joka kolmas eläkeläinen. Pitkäaikaisia tule-sairauksia esiintyy yli miljoonalla suomalaisella.

​

Nivelrikko, niskahartiaoireyhtymä ja lanneselkäsairaudet ovat työikäisille tyypillisimpiä tule-sairauksia. Iäkkäämmällä väestöllä esiintyy useimmiten osteoporoosia, polven ja lonkan nivelrikkoa, sekä eri tuki- ja liikuntaelinsairausien aiheuttamaa toimintakyvyn vajausta.

​

Osa tule-sairauksista saattaa ilmaantua myös ympäristön ja perimän vaikutuksesta, mutta useimmiten niitä on mahdollista ennaltaehkäistä. Esimerkiksi ylipainon välttäminen ja terveellinen ruokavalio edesauttavat tuki- ja liikuntaelinten normaalia toimintaa.

​

Kansantudit | Tules

http://tulessa.fi/maaritelma/tuki-ja-liikuntaelinsairaudet/​

Multiple Choice

Mikä seuraavista ei ole tuki- ja liikuntaelinsairaus?

• Kyttyräselkäisyys

• Jännetuppitulehdus

• Liikalihavuus

​Oikea vastaus: liikalihavuus

​Vaikka liikalihavuus itsessään ei ole tule-sairaus, se saattaa aiheuttaa monia ongelmia tuki- ja liikuntaelimistöön. Varsinkin nivelet kuormittuvat helposti liikaa, jos keho painaa enemmän kuin mitä nivelten on tarkoitus kestää. Tämä voi johtaa mm. nivelrikkoon.​

​

Kansantudit | Tules

Alkoholi ja mielenterveys

Kansantaudit

Multiple Choice

3.

Vuonna 2021 alkoholinkulutus 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti oli:

• 6,8 litraa absoluuttista alkoholia

• 9,2 litraa absoluuttista alkoholia

• 14,8 litraa absoluuttista alkoholia

​Oikea vastaus: 9,2 l absoluuttista alkoholia

​Suomen alkoholikulttuuri on poikkeavaa esimerkiksi Keski-Euroopan maihin nähden: kulutamme alkoholia usein humalahakuisesti ja kohtuus juomisessa saattaa joskus unohtua. Muualla Euroopassa juomakulttuuri on useammin luonnollinen osa arkea, ja alkoholi nautitaan vaikkapa lasillisena viiniä ruokailun yhteydessä. Alkoholikulttuuri on kuitenkin viime vuosina mennyt terveempään suuntaan.

​

Alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna 5,2 prosenttia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti laskettuna. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaiskulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2020 alkoholijuomien kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu pääosin matkustajatuonnin vähenemisestä.  Alkoholijuomien matkustajatuonti puoliintui verrattuna vuoteen 2019.​

Kansantudit | Alkoholi

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien-kulutus​

Multiple Choice

Depressioon vaikuttavat aivoissa eräiden välittäjäaineiden pitoisuuksien muuttuminen. Mikä seuraavista väittämistä on totta depression etenemisessä?

• Serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuudet aivoissa laskevat

• Serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuudet aivoissa nousevat

• Melatoniinin ja histamiinin pitoisuudet aivoissa laskevat

• Melatoniinin ja histamiinin pitoisuudet aivoissa nousevat

​Oikea vastaus: Serotoniinin ja noradrenaliinin pitpisuudet aivoissa laskevat

​Aivojen välittäjäaineiden, kuten serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuuksien vähenemisen on pitkään tiedetty liittyvän depressioon. Tutkijoille on edelleen kuitenkin epäselvää, johtuuko masennus näiden välittäjäaineiden pitoisuuksien vähenemisestä, vai onko masennus syynä pitoisuuksien vähenemiseen. Masennuslääkkeillä voidaan usein tehokkaasti korjata serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuuksia, mutta sairauden hoidossa on tärkeää kiinnittää huomiota myös esimerkiksi mahdollisten stressitekijöiden poistamiseen ja luotettavaan tukiverkostoon.

​

Kansantudit | Mielenterveys

http://masennusinfo.fi/masennus/Masennus_vaikuttaa_aivojen_toimintaan_ja_rakenteeseen​

Multiple Choice

Mikä mielenterveyden sairaus seuraavassa tekstissä on kyseessä?

​

Tuntuu, että hyvän ystäväni elämä on yhtä vuoristorataa, välillä maataan masennuksissa ja paniikkihäiriössä päivä lattialla, sitten taas laitetaan kymmenen eri projektia vireille ja ostellaan tavaraa yli budjetin.

• Ahdistuneisuushäiriö

• Depressio eli masennus

• Bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö

​Oikea vastaus: bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö

​Kyseessä on bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö, jonka tunnusmerkkinä ovat sykleissä toistuvat masennus- ja maniakaudet. Näiden kausien aikana voi esiintyä sekä ahdistuneisuutta että masennuksen oireita. Bipolaarisesta häiriöstä ei ole mahdollista parantua kokonaan, mutta sen oireita voidaan helpottaa tehokkaasti lääkityksen avulla.​

Kansantudit | Mielenterveys

Sydän- ja verisuonitaudit

Kansantaudit

Multiple Choice

Sydänsairauksista eniten kuolemia aiheuttaa:

• Verenpainetauti

• Sepelvaltimotauti

• Sydämen vajaatoiminta

​Oikea vastaus: sepelvaltimotauti

​Maailman terveysjärjestön WHO:n ennusteen mukaan vuonna 2020 maailmanlaajuisesti eniten kärsimystä, toimintakyvyn menetystä ja ennenaikaista kuolemaa aiheuttaa sepelvaltimotauti

Kansantudit | Sydän ja vs -taudit

Multiple Choice

Kohonneeksi sanotaan verenpainetta, joka on arvoltaan alkaen:

• 140/90 mmHg

• 130/85 mmHg

• 120/80 mmHg

​Oikea vastaus: 140/90 mmHg

​Verenpaine on normaalin lukemissa, kun se on alle 130/85 mmHg (millimetriä elohopeaa). Verenpainetaso on tyydyttävä, kun lukemat ovat 130–139/85–89 mmHg ja koholla, kun mittari näyttää vähintään 140/90 mmHg.

​

Isompi luku tarkoittaa systolista painetta eli yläpainetta, joka ilmoittaa valtimossa olevan paineen sydämen supistuksen aikana. Pienempi luku merkitsee diastolista painetta eli alapainetta. Se ilmoittaa paineen sydämen lepovaiheen aikana.

​

Kansantudit | Sydän ja vs -taudit

​http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034

Diabetes

Kansantaudit

Multiple Choice

Miten tyyppien 1 ja 2 diabetekset eroavat toisistaan?

• Tyypin 1 diabeteksessä insuliinia erittyy normaalisti tai normaalia enemmän, mutta kehon kudokset vastustavat sen vaikutusta, eikä glukoosi (rypälesokeri) pääse imeytymään kudoksiin. Tyypin 2 diabeteksessä insuliinia ei erity normaalisti, sillä sitä tuottavat haiman saarekesolut eivät toimi.

• Tyypin 1 diabeteksessä insuliinia ei erity normaalisti, sillä sitä tuottavat haiman saarekesolut eivät toimi. Tyypin 2 diabeteksessä insuliinia erittyy normaalisti tai normaalia enemmän, mutta kehon kudokset vastustavat sen vaikutusta, eikä glukoosi (rypälesokeri) pääse imeytymään kudoksiin.

​Oikea vastaus:

​Tyypin 1 diabeteksessä insuliinia ei erity normaalisti, sillä sitä tuottavat haiman saarekesolut eivät toimi. Tyypin 2 diabeteksessä insuliinia erittyy normaalisti tai normaalia enemmän, mutta kehon kudokset vastustavat sen vaikutusta, eikä glukoosi (hedelmäsokeri) pääse imeytymään kudo​ksiin.

Kansantudit | Diabetes

​http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034

​Tyypin 1 diabetesta kutsutaan joissain yhteyksissä myös nuoruusiän diabetekseksi. Se on sisäsyntyinen tulehdussairaus, joka voi hoitamattomana johtaa jopa kuolemaan. Tyypin 2 diabetes ilmaantuu usein aikuisiän saavuttamisen jälkeen, jolloin rasvainen ruokavalio, painonnousu, päihteiden käyttö ja liikunnallisesti passiivinen elämäntapa vaikuttavat sairastumisriskiin.

​

80% diabetesta sairastavista kärsii tyypin 2 diabeteksesta. Nykyään Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa diabeetikkoa

Kansantudit | Diabetes

​http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034

Multiple Choice

Jos insuliinia käyttävä diabeetikko tulee yllättäen huonovointiseksi tai menettää tajuntansa, kyseessä on melko varmasti

• liian matalasta verensokerista johtuva insuliinisokki eli hypoglykemia

• insuliinin puuttesta johtuva happomyrkytys eli ketoasidoosi

​Oikea vastaus: insuliinisokki

Jos insuliinia käyttävä diabeetikko tulee yllättäen huonovointiseksi tai menettää tajuntansa, kyseessä on melko varmasti liian matalasta verensokerista johtuva insuliinisokki eli hypoglykemia eli hypo. Ensiavuksi on syötävä tai juotava jotakin nopeasti ja helposti saatavaa sokeria sisältävää ruokaa, esimerkiksi mehu, hunaja.

Kansantudit | Diabetes

https://www.diabetes.fi/files/118/Diabetes_ensiapu_2016.pdf​

​https://youtu.be/CsRZbzgWSZ8

Syöpäsairaudet

Kansantaudit

Multiple Choice

Kuinka moni suomalainen sairastuu syöpään elämänsä aikana?

• Noin joka kolmas

• Noin joka viides

• Noin joka kymmenes

​Oikea vastaus: noin joka kolmas

​Syöpään sairastuminen saattaa tietyissä tapauksissa olla perinnöllistä, mutta omilla elintavoillaan on mahdollista vaikuttaa sairastumisriskiin paljon. Syöpäriskiä lisäävät runsas auringonotto, palaneen ruoan syöminen, runsas päihteiden käyttö, epäterveellinen ruokavalio, liikunnallisesti passiivinen elämäntapa ja liikalihavuus. Naisilla yleisin syöpä on rintasyöpä. Miehillä eniten esiintyy eturauhasen syöpää.

Kansantudit | Syöpä

​https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/syopa/syovan-yleisyys

Multiple Choice

Kuinka moni syöpäkuolema selittyy tupakanpoltolla?

• noin joka toinen

• noin joka kolmas

• noin joka viides

​Oikea vastaus: noin joka kolmas

​Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Vuosittain arviolta lähes 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama, ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta. Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja pahentaa jo todettuja sairauksia. Vuodessa tupakkasairauksien hoitoon käytetään vähintään yhden keskussairaalan työpanos.

Kansantudit | Syöpä

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01066

Muistisairaudet

Kansantaudit

Multiple Choice

Mikä on yleisin etenevä muistisairaus Suomessa?

• Alzheimerin tauti

• Verisuoniperäinen muistisairaus

• MS-tauti

​Oikea vastaus: Alzheimerin tauti

Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistisairaan muisti ja kyky käsitellä tietoa on heikentynyt. Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Muistisairaudet tulevat lisääntymään väestön ikääntyessä.​

Kansantudit | Muistisairaudet

https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys​

Multiple Choice

Totta vai tarua: Alzheimerin tautia ja verisuoniperäistä muistisairautta on mahdollista ennaltaehkäistä.

• Totta

• Tarua

​Oikea vastaus: totta

Stressi, kohonnut verenpaine, ylipaino, liikunnan puute, heikentynyt sokerinsieto, diabetes, ja kohonnut kolesteroli edesauttavat näihin muistisairauksiin sairastumista. Terveellisten elämäntapojen avulla voi ennaltaehkäistä sekä edellä mainittuja, että muita muistisairauksia.

Kansantudit | Muistisairaudet

​https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/syopa/syovan-yleisyys

Allergia ja astma

Kansantaudit

Multiple Choice

Allergia ja astma ovat yleisin

• lasten ja nuorten pitkäaikaissairaus.

• aikuisväestön pitkäaikaissairaus.

• ikähimisten pitkäaikaissairaus.

​Oikea vastaus: allergia ja astma ovat yleisin lasten ja nuorten pitkäaikaissairaus

Nykyisin allergiat ovat lasten ja nuorten yleisin krooninen sairaus. Tavallisille ympäristön allergeeneillle herkistyneiden määrä on väestötutkimusten mukaan kouluikäisistä yli 40 %.

Taipumus allergiaan periytyy, mutta nykytiedon valossa elämä lähellä luontoa ja sen monimuotoista mikrobimaailmaa (viruksia, bakteereita, sädesieniä, homeita ja alkueläimiä) saattaa olla paras suoja allergioita vastaan.

Kansantudit | Allergia ja atma

https://www.allergia.fi/jarjesto/tutkimus/allergia/#466d1f35​