Kappale 15: Suot

Suot

Tavoitteet

• Tietää, miksi Suomessa on paljon soita.

• Tietää, millainen elinympäristö suo on.

• Tunnistaa suolajeja.

• Oppia suotyypit.

• Tietää, miten soita hyödynnetään ja voidaan suojella.

Käsitteet

• Turve

• Korpi

• Räme

• Neva

• Letto

• Ennallistaminen

• Hiilinielu

Word Cloud

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta suo?

Suomi on soiden maa

• Pinta-alaan suhteutettuna Suomi on Euroopan soisin maa

  • Alun perin jopa kolmannes pinta-alasta suota

• Miksi niin paljon soita?

  • Viileä ilmasto

  • Sateinen ilmasto

  • Maaperä läpäisee huonosti vettä

  • Loivasti kumpuilevaa: lumien sulamisvedet jäävät painanteisiin

Suo elinympäristönä

• Yhteisiä piirteitä: märkyys, suokasvit ja turpeen muodostuminen

• Turvetta syntyy kun suon kasvit lahoavat

  • Rahkasammalet tärkeitä turpeen muodostajia: kasvavat latvastaan ja lahoavat samalla tyvestään

Open Ended

Mihin neljään suotyyppiin suot jaetaan? Kirjan kappale 15

Suot voidaan luokitella kasvillisuuden mukaan muutamaan päätyyppiin

1. Korpi

2. Räme

3. Neva

4. Letto

Korpi

• Metsäinen suo: tyypillisesti kuusia ja koivuja

• Turvekerros on ohutta, joten kasvit saavat ravinteita maaperästä (moreeni)

• Runsasravinteinen: samaa lajistoa kuin tuoreessa kangasmetsässä (mustikka)

Räme

• Metsäinen suo, mäntyjä

• Turvekerros paksu ja vähäravinteinen

• Kesällä kuiva: lajisto muistuttaa kuivan kangasmetsän lajistoa

Neva

• Puuton avosuo

• Vähäravinteinen

• Melko paksu turvekerros

• Kosteaita rahkasammalalueita ja varpuja sekä ruohoja

Letto

• Harvinainen suotyyppi

• Yleensä puuton

• Ravinteikas ja reheväkasvuinen

• Monesti kalkkipitoinen maaperä, ja siksi harvinaisia kasvilajeja

• Vähän jäljellä: suuri osa raivattu pelloiksi

Multiple Select

Metsäinen suotyyppi

• Korpi

• Räme

• Neva

• Letto

Multiple Select

Runsasravinteinen suotyyppi

• Korpi

• Räme

• Neva

• Letto

Multiple Select

Vähäravinteinen suotyyppi

• Korpi

• Räme

• Neva

• Letto

Multiple Choice

Voisin lähteä rämeelle puolukkaan

• Totta

• Tarua

Poll

Soilla kasvaa lihansyöjäkasveja

• Totta

• Tarua

Kihokit ovat soilla kasvavia lihansyöjäkasveja

• Hankkii lisäravinteita pyydystämällä hyönteisiä

• Houkuttelee hyönteiset lehdille mesipisaroilla

• Saalis tarttuu lehteen kiinni ja kihokin entsyymit alkavat sulattaa ravintoa

Multiple Choice

Mikä laji?

• Juolukka

• Puolukka

• Mustikka

• Karpalo

Multiple Choice

Mikä laji?

• Metsäkorte

• Kanerva

• Suopursu

• Variksenmarja

Multiple Choice

Mikä laji?

• Rauduskoivu

• Vaivaiskoivu

• Hieskoivu

Multiple Choice

Mikä laji?

• karpalo

• juolukka

• lakka

• variksenmarja

Multiple Choice

Mikä laji?

• Karpalo

• Puolukka

• Lakka

• Mesimarja

Multiple Choice

Mikä laji?

• Harmaahaikara

• Kurki

• Kuovi

• Sääksi

Multiple Choice

Mikä laji?

• Merikotka

• Liro

• Sääksi

• Kanahaukka

Sääksilive

https://wwf.fi/luontolive/saaksi/

Ravintoverkko ja ravintoketju

Ravintoverkot yksinkertaisia suoekosysteemeissä

• Lajeja vähän, mutta yksilömäärä voi olla suurikin

• Paljon hyönteisravintoa ja esimerkiksi sammakoita, jonka vuoksi edelleen paljon lintuja

  • Linnuista eniten kahlaajia, kuten kuovi

• Laiduntavia lajeja, kuten hirviä ja poroja

  • Niiden perässä suurpetoja, kuten karhuja ja ahmoja

Open Ended

Mitä hyötyä soista on? Mitä sieltä saadaan?

Soista on monenlaista hyötyä

• Hiilinieluja

  • 2/3 Suomen hiilestä sitoutunut turpeeseen

• Turpeen hankinta

  • Polttoaineeksi voimalaitoksiin tai kasvuturpeeksi puutarhoihin

• Marjastus

• Metsästys

• Retkeily

• Ojittaminen metsämaaksi

  • Haasteina soiden ja lajien uhanalaistuminen sekä rehevöityminen

Poll

Kuinka paljon turvekerros paksunee vuodessa?

• 0,5 mm

• 2,5 cm

• 10 cm

• 40 cm

• Turvetta syntyy hyvin hitaasti: 0,5 mm vuodessa!

• Ihmisen mittakaavassa ajatellaan yleensä, että se on uusiutumaton (vaikka syntyykin koko ajan lisää)

Uusiutuva vai uusiutumaton luonnonvara?

Soiden suojelu

• Kolmannes Suomen soista on säilynyt jokseenkin luonnonvaraisena: loput on raivattu pelloiksi tai ojitettu

  • Suojelu siis tärkeää

• Etenkin Etelä-Suomessa jäljellä enää vähän luonnontilaisia soita

• Ennallistaminen = Suo palautetaan mahdollisimman luonnontilaiseksi

  • Hakataan puut ja tukitaan ojat: vettä alkaa kertyä ja suon lajit palaavat vähitellen

Open Ended

Missä suotyypissä elää eniten uhanalaisia lajeja? Miksi? Miten ihminen on vaikuttanut tämän suotyypin määrään?