Tekstien välinen yhteys

Proosa =

Kokonaisuus, joka syntyy tekstin tavoitteesta ja tehtävästä

Tekstin sisäinen eheys ja johdonmukaisuus

Rakenne tai ilmaus, joka tuo mieleen toisen rakenteen tai ilmauksen

Tekstilajille tyypillinen piirre tai käytänne

Epiikka =

Tekstin osien yhteenkuuluvuus

Se, että tekstissä esiintyy useita kertojia

Tapa puhua jostakin aiheesta

Runon minä =

Kielikuva, jossa yhdistyy kaksi aistia

Toistuva tulkinnan kannalta merkityksellinen asia tai esine teoksessa

Ilmauksen sisältämä taustaoletus, joka vaikuttaa sen tulkintaan

Käsikirjoituksessa oleva toiminnan kuvaus, jota ei ole tarkoitettu ääneen esitettäväksi

Perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan

Ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa

Sanan korvaaminen toisella siihen olennaisesti liittyvällä ilmaisulla

Se, että kerronta suodattuu jonkun henkilön omien kokemusten ja ajatusten kautta

Runon puhujan ilmaisu, ajattelutapa tai viitekehys muuttuu

Tekstin, kuten esimerkiksi sanomalehtiartikkelin, alussa otsikon jälkeinen mutta varsinaista leipätekstiä edeltävä johdatteleva teksti

Tekstin ja kirjainten asettelu, jonka tarkoituksena on helpottaa viestin perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto

Vertauskuvallinen proosa- tai runomuotoinen esitys