Ihmisen istuttama kasvi menestyy luonnossa.

Ihminen ei ole kylvänyt tai istuttanut kasvia, vaan se kasvaa siellä itsestään.

Puolukka kuuluu valokasveihin.

Puolukan vahapintaiset lehdet vähentävät veden haihtumista kasvista.

Kuivat ja valoisat mäntymetsät ovat tyypillisiä puolukan kasvupaikkoja.

Kosteat suot ovat puolukalle sopivia kasvupaikkoja.

Mustikka on tyypillinen varjokasvi.

Varjoisat kuusi- ja sekametsät ovat mustikan tyypillisiä kasvupaikkoja.

Varjokasvi ei kestä ollenkaan valoa.

Voit löytää vadelmapensaita esimerkiksi valoisilta hakkuuaukeilta.

Lakkoja ja karpaloita kasvaa soilla.

Marjoja ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa.

Lakki

Jalka

Heltat

Pillit

Suippumyrkkyseitikki

Valkokärpässieni

Punakärpässieni

Suppilovahvero

Kantarelli on keltainen sieni, jolla on heltat.

Karvarouskun lakin reuna on karvainen.

Punakärpässienellä on pillit.

Korvasieni muistuttaa muodoltaan aivoja.

Aikaa, jolloin viljelijä hoitaa viljelyksiään.

Suomen kesä on lyhyt.

Ajanjaksoa, jolloin kasvien on mahdollista kasvaa.

Karviaisen pinta on karvainen.

Punajuurella on punertava juuriosa.

Viinimarjat ovat aina mustia.

Omenoita ei kasva Suomessa.

Sen lämmitykseen kuluu talvella paljon energiaa.

Se ikään kuin pidentää kasvukautta.

Hauki

Särki

Ahven

Silakka

Kalastaa voi merellä, järvillä ja jokialueilla.

Kuha on täysikasvuisena suurempi kala kuin hauki.

Kaikkein eettisintä on syödä sähkötainnutettuja rapuja ravintolassa.

Sinisorsa on riistaeläin.

Ahvenella on punaiset silmät.