NEW
Font size
WorksheetsBI2-monivalintakoe
Total questions: 18
Worksheet time: 26mins
Suomen talvi aiheuttaa eläimille suuria selviytymisvaikeuksia. Mikä seuraavista maamme
eliöiden talvenviettotapoja kuvaavista väitteistä on oikea?
Nisäkkäille mahdollisia talvenviettotapoja ovat talviuni, lumeen kaivautuminen, etelään muutto, kylmänhorros ja ravintovarastot.
Puita lukuun ottamatta kasvit talvehtivat siemeninä.
Linnut voivat talvella esimerkiksi kaivautua lumeen, hyödyntää ruokakätköjään, hakeutua ruokintapaikoille, muuttaa etelään tai hyödyntää laajempaa reviiriä kuin kesällä.
Voit nähdä karhun tai mäyrän hirvijahdissa.
Oheisen diagrammin sisällöstä voidaan päätellä, että
laji A on näistä lajeista sopeutumiskyvyltään heikoin.
laji B soveltuu näistä lajeista parhaiten bioindikaattorilajiksi.
laji C on avainlaji.
lajit B ja C vaikuttavat haitallisesti lajiin A.
Kuusen oksalla kasvaa naavaa. Lajien välinen suhde on:
pöytävieras
kilpailu
symbioosi
parasitismi
Toisenvarainen eliö kykenee
fotosynteesiin
kemosynteesiin
jatkotuotantoon
perustuotantoon
Hiilen kierto perustuu
denitrifikaatiobakteereihin
fotosynteesiin ja soluhengitykseen
symbioosissa kasvin kanssa eläviin bakteereihin
hajottajiin ja huuhtoutumiseen
Vesistöjen pohjaan kertyneet ravinteet voivat olosuhteiden muuttuessa muuttua uudelleen liukoiseen muotoon, jolloin ne lisäävät vesistön ravinnekuormitusta. Ilmiö on nimeltään
vesistön kuormitus
sisäinen kuormitus
pohjakuormitus
ekosysteemin kuormitus
Biodiversiteettiin liittyvä ilmiö, jossa esimerkiksi puiston ja luonnontilaisen metsän rajalla on suurempi laji- ja yksilömäärä kuin puistossa tai metsässä.
rajavaikutus
reunavaikutus
lajistovaikutus
suhdevaikutus
Suojelualueita voidaan yhdistää
ekologisten käytävien avulla
reunavaikutusten avulla
geenivirran avulla
monimuotoisuuskeskusten avulla
Lajin sisäinen monimuotoisuus lisää
lajin ja sen populaatioiden kykyä tuottaa jälkeläisiä
lajin ja sen populaatioiden kykyä selviytyä leviämisesteistä
lajin ja sen populaatioiden kykyä sopeutua muutoksiin ympäristössä
Jos mittariperhosen toukka syö elinaikanaan 10 g vihreitä lehtiä, niin kuinka paljon
varpushaukan biomassa kasvaa, kun ravintoketju kulkee toukasta talitiaisen kautta
haukkaan? Yksinkertaistetaan siten, että kunkin portaan ekologinen tehokkuus on
biomassana laskien 10 %.
10 g
1 g
0,1 g
0,01 g
Kuva esittää energian (oranssit nuolet) ja aineiden (mustat nuolet) kulkua tuoreen
kangasmetsän eri trofiatasoilla. Mikä väitteistä on oikein?
Ekosysteemin ravintoketjuissa aine virtaa ja energia kiertää.
Numero 3 tarkoittaa tuottajia, joiden omavaraisuus tässä ekosysteemissä perustuu
fotosynteesiin.
Numero 4 tarkoittaa energian ohivirtausta, joka on se osa energiasta, joka ei ole seuraavan
trofiatason käytössä.
Numero 1 tarkoittaa kasvinsyöjiä ja numerot 2 petoja. Ne kaikki ovat toisenvaraisia
kuluttajia.
Aavikolla on aurinkoista ja lämmintä, maaperä on hiekkainen ja vedestä on puute. Suuria
eläimiä ei ole. Aavikolla elää sinne sopeutuneita eläimiä, kuten skorpioni, aavikkorotta,
kalkkarokäärme ja erilaiset kovakuoriaiset. Kasveista aavikolle ovat sopeutuneet esimerkiksi
tyräkit ja taatelipalmu. Pienen aavikon kaikki aavikkorotat yhdessä ovat:
eliöyhteisö
ekosysteemi
abioottiset tekijät
populaatio
Mitä seuraavista asioista oheinen kuva kuvailee?
Trofiatasot alhaalta ylöspäin ovat: tuottajat, 1. asteen kuluttajat, 2. asteen kuluttajat,
huippupedot ja hajottajat.
Erityisen haitallisia ympäristömyrkkyjä hylkeille ja muille huippupedoille ovat sellaiset,
jotka ovat pitkäikäisiä, vesiliukoisia ja akuutisti myrkyllisiä.
Pyramidi kuvaa sitä, että energian tai biomassan määrä on suurin korkealla pyramidissa
olevilla eliöillä kuten hylkeellä.
Kuva esittää ympäristömyrkyn, kuten POP-yhdisteisiin kuuluvan DDT:n, rikastumista
ravintoketjussa.
Oheisessa diagrammissa on kuvattu rikin oksidien päästöjä Suomessa vuosina 1990-2015.
Miksi rikin oksidien päästöt ovat vähentyneet voimakkaasti?
Ilmakehässä oleva rikkidioksidi on satanut happosateena alas.
Kehittyneemmät puhdistusjärjestelmät teollisuudessa ja liikenteessä vähentävät rikin
päästöjä.
Ilmaston lämpenemisen myötä rikkiä sisältävää kivihiiltä ei enää polteta lähes ollenkaan
Suomessa.
Rikin oksidien sitoutuminen maaperään ja vapautuminen ilmakehään on saavuttanut
tasapainotilanteen.
Sukkessiossa eliöyhteisö muuttuu vaiheittain. Mikä väitteistä on oikein?
Sukkession alkuvaiheen pioneerilajistolla on hyvä leviämis- mutta huono kilpailukyky.
Suomen oloissa sukkession kliimaksivaihe on aina kuusimetsä.
Metsätalouden tuottavuuden kannalta olisi ihanteellisinta hakata metsät vasta niiden
kliimaksivaiheessa.
Kliimaksivaiheessa eliöyhteisön lajimäärä ja nettotuotanto ovat suurimmillaan.
Erään eläinpopulaation tiheys lähestyy ympäristön kantokyvyn rajaa. Mikä seuraavista
väitteistä ei tässä tilanteessa pidä paikkaansa?
kilpailu lisääntyy
syntyvyys vähenee
ympäristön vastus vähenee
kuolleisuus lisääntyy
Taloudelliseen kestävyyteen kuuluu
markkinatalouden vahvistaminen
luonnonvarojen riittävyyden turvaaminen
ylikulutus
kohtuutontalous
Ekosysteemien monimuotoisuuden turvaamiseksi olisi tärkeää saada suojeltua kaikista ekosysteemeistä
5 %
10%
15%
20%
