Wayground logo

Free Printable Worksheets

Font size

S
M
L
XL
Worksheets

KE01, Keskeiset käsitteet

Total questions: 119

Worksheet time: 2hrs 56mins

Name
Class
Date
1.

on suure, joka ilmoittaa tarkasteltavien hiukkasten lukumäärän. Ainemäärän yksikkö on mooli (mol).

a)

Pääryhmä (main group)

b)

Suure (quantity)

c)

Ainemäärä, n (amount of substance)

d)

Tislaus (distillation)

2.

on veteen liuennut ioni, johon vesimolekyylit ovat sitoutuneet ioni-dipolisidoksilla.

a)

Akvaioni (hydrated ion)

b)

Alkeisvaraus (elementary charge

c)

Elektrolyytti (electrolyte)

d)

Anioni (anion)

3.

on jaksollisen järjestelmän ryhmään 1 kuuluva metalli.

a)

Homogeeninen seos (homogeneous mixture)

b)

Elektronegatiivisuus (electronegativity)

c)

Elektroni (electron)

d)

Alkalimetalli (alkali metal)

4.

on luonnon vakio, se on pienin itsenäisellä hiukkasella esiintyvä sähkövaraus.

a)

Ioni-dipolisidos (ion-dipole force/bond/attraction/interaction)

b)

Hetkellinen dipoli (temporary dipole, instantaneous dipole)

c)

Alkeisvaraus (elementary charge)

d)

Härmistyminen (deposition)

5.

koostuu atomeista, joiden ytimissä on yhtä monta protonia.

a)

Ulkoelektroni (valence electron, outermost electron)

b)

Alkuaine (element)

c)

Sentrifugointi (centrifugatio

d)

Radioisotooppi (radioisotope)

6.

on alkuaineen luonnossa pysyvinä esiintyvien isotooppien atomimassojen esiintymisosuuksilla painotettu keskiarvo.

a)

Pääryhmä (main group)

b)

Alkuaineen suhteellinen atomimassa, Ar (relative atomic mass of an element)

c)

Liete (slurry)

d)

Niukkaliukoinen aine (sparingly soluble)

7.

on ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy erilaisia rakennemuotoja.

a)

Elektropositiivisuus (electropositivity)

b)

Allotropia (allotropy)

c)

Halogeeni (halogen)

d)

Kationi (cation)

8.

tarkoittaa kemiassa materiaalia, jolla on massa ja ulottuvuus. 

a)

Jakso (period)

b)

Aine (matter)

c)

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä (periodic table of elements)

d)

Emulsio (emulsion)

9.

on järjestelmä, johon alkuaineet on merkitty kasvavan järjestysluvun mukaisesti

a)

Dispersiovoima (dispersion force, London force)

b)

Anioni (anion)

c)

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä (periodic table of elements)

d)

Dipoli (dipole)

10.

on aine, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä siten tarkkaa sulamispistettä.

a)

Eksoterminen (exothermic)

b)

Delokalisoitunut elektroni (delocalized electron)

c)

Dipoli-dipolisidos (dipole-dipole bond/force/interaction)

d)

Amorfinen aine (amorphous substance)

11.

on ioni, jolla on negatiivinen sähkövaraus.

a)

Faasi (phase)

b)

Emulsio (emulsion)

c)

Anioni (anion)

d)

Heikko sidos (weak chemical bond, secondary bond)

12.

on vakio, joka ilmaisee yhdessä moolissa olevien hiukkasten lukumäärän. Vakion lukuarvo on 6,022∙1023 ja sen yksikkö on 1/mol tai kpl/mol.

a)

Dekantointi (decantation)

b)

Avogadron vakio, NA (Avogadro’s constant)

c)

Dipoli (dipole)

d)

Anioni (anion)

13.

on seoksen erotusmenetelmä, jonka avulla esimerkiksi liuos voidaan erottaa karkeajakoisesta kiinteästä aineesta.

a)

Dekantointi (decantation)

b)

Eksoterminen (exothermic)

c)

Dipoli-dipolisidos (dipole-dipole bond/force/interaction)

d)

Elektroni (electron)

14.

on elektroni, joka on levittäytynyt usean atomin välille (kovalenttinen sidos, metallihila).

a)

Anioni (anion)

b)

Delokalisoitunut elektroni (delocalized electron)

c)

Dispersiovoima (dispersion force, London force)

d)

Elektroni (electron)

15.

muodostuu kahdesta vastakkaisesta varauksesta, joilla on tietty suuruus ja jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.

a)

Dekantointi (decantation)

b)

Dipoli (dipole)

c)

Dipoli-dipolisidos (dipole-dipole bond/force/interaction)

d)

Eksoterminen (exothermic)

16.

on poolisten molekyylien tai molekyylinosien dipolien välinen sähköinen vetovoima. Dipoli-dipolisidokset ovat heikkoja kemiallisia sidoksia.

a)

Elektronikuori (electron shell)

b)

Delokalisoitunut elektroni (delocalized electron)

c)

Elektrolyytti (electrolyte)

d)

Dipoli-dipolisidos (dipole-dipole bond/force/interaction)

17.

on pienten, lyhytaikaisten osittaisvarausten vaikutuksesta muodostuva molekyylien tai molekyylinosien välinen heikko sähköinen vetovoima. Dispersiovoimat ovat heikkoja kemiallisia sidoksia.

a)

Faasi (phase)

b)

Halogeeni (halogen)

c)

Dispersiovoima (dispersion force, London force)

d)

Elektronin virittyminen (electron excitation)

18.

on lämpöenergiaa vapauttava tapahtuma.

a)

Haihdutus (evaporation)

b)

Endoterminen (endothermic )

c)

Elektronikuori (electron shell)

d)

Eksoterminen (exothermic)

19.

on sulate tai vesiliuos, joka johtaa sähköä.

a)

Faasi (phase)

b)

Elektrolyytti (electrolyte)

c)

Emulsio (emulsion)

d)

Elektronin virittyminen (electron excitation)

20.

kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja.

a)

Elektropositiivisuus (electropositivity

b)

Elektronegatiivisuus (electronegativity)

c)

Dipoli (dipole)

d)

Hetkellinen dipoli (temporary dipole, instantaneous dipole)

21.

on atomin rakenneosa, jolla on alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

a)

Elektronin virittyminen (electron excitation)

b)

Emulsio (emulsion)

c)

Elektropositiivisuus (electropositivity)

d)

Elektroni (electron)

22.

on yksinkertaisen atomimallin (kuorimallin) käsite, jolla kuvataan elektronin energiaa ja etäisyyttä atomiytimestä.

a)

Elektronikuori (electron shell)

b)

Heterogeeninen seos (heterogeneous mixture)

c)

Emulsio (emulsion)

d)

Faasi (phase)

23.

on tapahtuma, jossa elektroni imee itseensä (absorboi) energiaa ja siirtyy hetkellisesti korkeammalle energiatasolle.

a)

Homogeeninen seos (homogeneous mixture)

b)

Heikko sidos (weak chemical bond, secondary bond)

c)

Elektronin virittyminen (electron excitation)

d)

Endoterminen (endothermic )

24.

kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä luovuttaa yhteisiä sidoselektroneja.

a)

Hapettuminen (oxidation)

b)

Elektropositiivisuus (electropositivity)

c)

Haihdutus (evaporation)

d)

Emulsio (emulsion)

25.

on kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen muodostama heterogeeninen seos.

a)

Hetkellinen dipoli (temporary dipole, instantaneous dipole)

b)

Heikko sidos (weak chemical bond, secondary bond)

c)

Emulsio (emulsion)

d)

Heterogeeninen seos (heterogeneous mixture)

26.

on lämpöenergiaa sitova tapahtuma.

a)

Endoterminen (endothermic )

b)

Heikko sidos (weak chemical bond, secondary bond)

c)

Halogeeni (halogen)

d)

Heterogeeninen seos (heterogeneous mixture)

27.

on seoksen yhtenäinen olomuotoalue.

a)

Höyrystyminen (vaporisation)

b)

Hapettuminen (oxidation)

c)

Faasi (phase)

d)

Halogeeni (halogen)

28.

on seoksen erotusmenetelmä, jolla liuotin erotetaan seosta lämmittämällä.

a)

Ioni (ion)

b)

Järjestysluku, Z (atomic number)

c)

Haihdutus (evaporation)

d)

Ionihila (ionic lattice)

29.

on ryhmän 17 alkuaine.

a)

Ioni-dipolisidos (ion-dipole force/bond/attraction/interaction)

b)

Härmistyminen (deposition)

c)

Halogeeni (halogen)

d)

Höyrystyminen (vaporisation)

30.

on kemiallinen reaktio, jossa aine luovuttaa ulkoelektronin tai -elektroneja.

a)

Hapettuminen (oxidation)

b)

Ionisidos (ionic bond)

c)

Isotooppi (isotope)

d)

Jalokaasu (noble gas)

31.

on molekyylien, molekyylin eri osien tai ionin ja molekyylin välinen kemiallinen sidos. Heikkoja sidoksia ovat dispersiovoimat, dipoli-dipoli- ja vetysidokset sekä ioni-dipolisidokset.

a)

Heikko sidos (weak chemical bond, secondary bond)

b)

Höyrystyminen (vaporisation)

c)

Jalokaasu (noble gas)

d)

Ioni-dipolisidos (ion-dipole force/bond/attraction/interaction)

32.

on seos, joka koostuu vähintään kahdesta eri faasista eli olomuotoalueesta.

a)

Jakso (period)

b)

Ioniyhdiste (ionic compound)

c)

Ioni (ion)

d)

Heterogeeninen seos (heterogeneous mixture)

33.

syntyy, kun tietyssä kohdassa atomia tai molekyyliä on lyhytaikaisesti suurempi elektronitiheys kuin toisessa kohdassa.

a)

Jakso (period)

b)

Ioniyhdiste (ionic compound)

c)

Hetkellinen dipoli (temporary dipole, instantaneous dipole)

d)

Höyrystyminen (vaporisation)

34.

on seos, joka sisältää vain yhden faasin eli olomuotoalueen.

a)

Jakso (period)

b)

Homogeeninen seos (homogeneous mixture)

c)

Ioni-dipolisidos (ion-dipole force/bond/attraction/interaction)

d)

Jalokaasu (noble gas)

35.

on olomuodon muutos suoraan kaasusta kiinteäksi.

a)

Jalokaasu (noble ga

b)

Höyrystyminen (vaporisation)

c)

Härmistyminen (deposition)

d)

Isotooppi (isotope)

36.

on olomuodon muutos nesteestä kaasuksi.

a)

Ionihila (ionic lattice)

b)

Höyrystyminen (vaporisation)

c)

Härmistyminen (deposition)

d)

Jakso (period)

37.

on atomi tai atomiryhmä, jolla on negatiivinen tai positiivinen sähkövaraus.

a)

Kaksoissidos (double bond)

b)

Ioniyhdiste (ionic compound)

c)

Jalokaasu (noble gas)

d)

Ioni (ion)

38.

on ionin ja poolisen molekyylin dipolin välille muodostuva heikko sidos.

a)

Kalkogeeni (chalcogen)

b)

Ioniyhdiste (ionic compound)

c)

Isotooppi (isotope)

d)

Ioni-dipolisidos (ion-dipole force/bond/attraction/interaction)

39.

on malli ioniyhdisteen kiinteän olomuodon rakenteesta.

a)

Järjestysluku, Z (atomic number)

b)

Jähmettyminen (solidification)

c)

Jalokaasu (noble gas)

d)

Ionihila (ionic lattice)

40.

on vahva sähköinen vetovoima negatiivisten ja positiivisten ionien välillä.

a)

Ionisidos (ionic bond)

b)

Ionihila (ionic lattice)

c)

Jakso (period)

d)

Jalokaasu (noble gas)

41.

on yhdiste, joka rakentuu positiivisista ja negatiivisista ioneista.

a)

Ioniyhdiste (ionic compound)

b)

Jähmettyminen (solidification)

c)

Kationi (cation)

d)

Kalkogeeni (chalcogen)

42.

on saman alkuaineen atomi, jonka ytimessä on eri määrä neutroneja.

a)

Kationi (cation)

b)

Jähmettyminen (solidification)

c)

Isotooppi (isotope)

d)

Kiteinen aine (crystalline substance)

43.

on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän vaakarivi.

a)

Järjestysluku, Z (atomic number)

b)

Kolmoissidos (triple bond)

c)

Jakso (period)

d)

Jalokaasu (noble gas)

44.

on jaksollisen järjestelmän ryhmän 18 alkuaine.

a)

Kolmoissidos (triple bond)

b)

Kalkogeeni (chalcogen)

c)

Kidevesi (water of hydration)

d)

Jalokaasu (noble gas)

45.

on olomuodon muutos nesteestä kiinteäksi.

a)

Komponentti (component)

b)

Jähmettyminen (solidification)

c)

Kationi (cation)

d)

Kolmoissidos (triple bond)

46.

kertoo atomiytimen protonien lukumäärän.

a)

Komponentti (component)

b)

Kationi (cation)

c)

Konsentraatio, c (concentration)

d)

Järjestysluku, Z (atomic number)

47.

on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on kaksi yhteistä elektroniparia.

a)

Kaksoissidos (double bond)

b)

Kovalenttinen hila (covalent lattice)

c)

Kationi (cation)

d)

Konsentraatio, c (concentration)

48.

on ryhmän 16 alkuaine.

a)

Kalkogeeni (chalcogen)

b)

Kiteinen aine (crystalline substance)

c)

Komponentti (component)

d)

Kovalenttinen hila (covalent lattice)

49.

on ioni, jolla on positiivinen sähkövaraus.

a)

Kromatografiset menetelmät (chromatographic methods)

b)

Komponentti (component)

c)

Kationi (cation)

d)

Kovalenttinen sidos (covalent bond)

50.

on kiinteän aineen kidehilaan sitoutunut vesi.

a)

Komponentti (component)

b)

Kidevesi (water of hydration)

c)

Kuorimalli (electron shell model)

d)

Kovalenttinen sidos (covalent bond)

51.

on kiinteä aine, jolla on säännöllinen kiderakenne ja tarkka sulamispiste.

a)

Kvanttimekaaninen atomimalli (quantum mechanical model)

b)

Kuorimalli (electron shell model)

c)

Kromatografiset menetelmät (chromatographic methods

d)

Kiteinen aine (crystalline substance)

52.

on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on kolme yhteistä elektroniparia.

a)

Kuorimalli (electron shell model)

b)

Kylläinen liuos (saturated solution)

c)

Kovalenttinen hila (covalent lattice)

d)

Kolmoissidos (triple bond)

53.

on seoksen aineosa.

a)

Kolmoissidos (triple bond)

b)

Komponentti (component)

c)

Kovalenttinen sidos (covalent bond)

d)

Kuorimalli (electron shell model)

54.

on suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen ainemäärän litrassa (kuutiodesimetrissä) liuosta. Konsentraation yksikkö on mol/l (mol/dm3).

a)

Kylläinen liuos (saturated solution)

b)

Lantanoidi (lanthanoid)

c)

Konsentraatio, c (concentration)

d)

Kuorimalli (electron shell model)

55.

on malli sellaisen kiinteän aineen rakenteesta, joka ei rakennu erillisistä molekyyleistä, ja atomien välillä on kovalenttisia sidoksia.

a)

Kylläinen liuos (saturated solution)

b)

Konsentraatio, c (concentration)

c)

Kuorimalli (electron shell model)

d)

Kovalenttinen hila (covalent lattice)

56.

on sidos, jossa sidoselektronit jaetaan sidoksen muodostavien atomien kesken. Kovalenttiset sidokset ovat vahvoja kemiallisia sidoksia.

a)

Kovalenttinen sidos (covalent bond)

b)

Kvanttimekaaninen atomimalli (quantum mechanical model)

c)

Lejeerinki (alloy)

d)

Kylläinen liuos (saturated solution)

57.

ovat seosten erotusmenetelmiä, jotka perustuvat aineiden erilaiseen jakautumiseen paikallaan pysyvän ja liikkuvan faasin välillä.

a)

Lantanoidi (lanthanoid)

b)

Lewisin kaava (Lewis structure)

c)

Kromatografiset menetelmät (chromatographic methods)

d)

Kylläinen liuos (saturated solution)

58.

on yksinkertainen atomin rakennetta kuvaava malli, jonka avulla esitetään elektronien asettuminen atomiytimen ympärille.

a)

Lejeerinki (alloy)

b)

Kuorimalli (electron shell model)

c)

Lewisin kaava (Lewis structure)

d)

Kvanttimekaaninen atomimalli (quantum mechanical model)

59.

on kuorimallia tarkempi atomin rakennetta kuvaava malli. Tämän mallin mukaan elektronit levittäytyvät atomiytimen ympärille tietynmuotoisille avaruudellisille alueille.

a)

Lantanoidi (lanthanoid)

b)

Liete (slurry)

c)

Kvanttimekaaninen atomimalli (quantum mechanical model)

d)

Liuos (solution)

60.

on liuos, joka sisältää suurimman mahdollisen määrän liuennutta ainetta tietyssä liuostilavuudessa ja lämpötilassa.

a)

Liete (slurry)

b)

Kylläinen liuos (saturated solution)

c)

Liuos (solution)

d)

Liuotin (solvent)

61.

on alkuaine, jonka järjestysluku on 57–71.

a)

Massaluku, A (mass number)

b)

Lantanoidi (lanthanoid)

c)

Liuos (solution)

d)

Liete (slurry)

62.

on kahden tai useamman metallin muodostama seos. Lejeerinki voi sisältää myös metallia ja epämetallia (esim. teräs).

a)

Liuotin (solvent)

b)

Lejeerinki (alloy)

c)

Lewisin kaava (Lewis structure)

d)

Liuos (solution)

63.

on atomin, molekyylin tai ionin esitystapa, jossa atomien väliset kovalenttiset sidokset ja vapaat ulkoelektroniparit merkitään pisteillä

a)

Lewisin kaava (Lewis structure)

b)

Massaprosenttisuus, m-% (mass percentage)

c)

Maa-alkalimetalli (alkaline earth metal)

d)

Massaluku, A (mass number)

64.

on koejärjestely, jossa alkuainetta tai yhdistettä kuumennetaan, jolloin elektronit virittyvät perustilaa korkeammille energiatasoille. Viritystilan purkautuessa aine säteilee sähkömagneettista säteilyä, joka havaitaan usein näkyvänä valona.

a)

Metallihila (metallic lattice)

b)

Liuos (solution)

c)

Massaprosenttisuus, m-% (mass percentage)

d)

Liekkikoe (flame test)

65.

on nesteen ja hyvin pienten kiinteiden hiukkasten muodostama heterogeeninen seos.

a)

Metallisidos (metallic bond/bonding)

b)

Liete (slurry)

c)

Maa-alkalimetalli (alkaline earth metal)

d)

Metallihila (metallic lattice)

66.

on homogeeninen seos, joka koostuu liuottimesta ja liuenneesta aineesta.

a)

Liuos (solution)

b)

Liete (slurry)

c)

Metallihila (metallic lattice)

d)

Metallisidos (metallic bond/bonding)

67.

on aine, jota on liuoksessa eniten.

a)

Metallisidos (metallic bond/bonding)

b)

Maa-alkalimetalli (alkaline earth metal)

c)

Liuos (solution)

d)

Liuotin (solvent)

68.

on jaksollisen järjestelmän ryhmään 2 kuuluva metalli.

a)

Minimienergiaperiaate (minimum energy principle)

b)

Metallisidos (metallic bond/bonding)

c)

Massaprosenttisuus, m-% (mass percentage)

d)

Maa-alkalimetalli (alkaline earth metal)

69.

on atomiytimen protonien ja neutronien yhteenlaskettu lukumäärä.

a)

Minimienergiaperiaate (minimum energy principle)

b)

Massaluku, A (mass number)

c)

Metallisidos (metallic bond/bonding)

d)

Metallihila (metallic lattice)

70.

on suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen massan osuuden koko seoksen massasta prosentteina.

a)

Massaprosenttisuus, m-% (mass percentage)

b)

Minimienergiaperiaate (minimum energy principle)

c)

Metallisidos (metallic bond/bonding

d)

Molekyylihila (molecular lattice)

71.

on malli metallin kiinteän olomuodon rakenteesta.

a)

Mooli (mole)

b)

Molekyyliyhdiste (molecular compound)

c)

Metallihila (metallic lattice)

d)

Massaprosenttisuus, m-% (mass percentag

72.

on vahva sähköinen vetovoima metalliatomien positiivisten atomiytimien ja delokalisoituneiden elektronien välillä. Delokalisoituneet elektronit ovat vapaasti liikkuvia, metalliatomien luovuttamia ulkoelektroneja. Metallisidos on vahva kemiallinen sidos.

a)

Metallisidos (metallic bond/bonding)

b)

Mooli (mole)

c)

Minimienergiaperiaate (minimum energy principle)

d)

Molekyyliyhdiste (molecular compound)

73.

on sääntö, joka määrää, missä järjestyksessä elektronit asettuvat eri energiatasoille.

a)

Molekyyliyhdiste (molecular compound)

b)

Minimienergiaperiaate (minimum energy principle)

c)

Nukleoni (nucleon)

d)

Neutroni (neutron)

74.

on malli alkuainemolekyylien ja molekyyliyhdisteiden kiinteän olomuodon rakenteesta.

a)

Molekyylihila (molecular lattice)

b)

Nukleoni (nucleon)

c)

Moolimassa, M (molar mass)

d)

Oktetti (octet)

75.

on yhdiste, jossa vähintään kaksi eri alkuaineatomia on sitoutunut toisiinsa kovalenttisella sidoksella.

a)

Nukleoni (nucleon)

b)

Neutroni (neutron)

c)

Molekyyliyhdiste (molecular compound)

d)

Osittaisvaraus (partial charge)

76.

on ainemäärän yksikkö. Yksi mooli sisältää aina 6,022∙1023 kappaletta tarkasteltavia hiukkasia.

a)

Moolimassa, M (molar mass)

b)

Mooli (mole)

c)

Niukkaliukoinen aine (sparingly soluble)

d)

Oktetti (octet)

77.

ilmoittaa massan, joka sisältää yhden moolin verran ainetta. Moolimassan yksikkö on g/mol.

a)

Osmoosi (osmosis)

b)

Pelkistyminen (reduction)

c)

Osittaisvaraus (partial charge)

d)

Moolimassa, M (molar mass)

78.

on sähkövaraukseton hiukkanen, joka yhdessä protonien kanssa muodostaa atomiytimen.

a)

Pelkistyminen (reduction)

b)

Pniktogeeni (pnictogen)

c)

Neutroni (neutron)

d)

Osmoosi (osmosis)

79.

on aine, jonka liukoisuus veteen on pieni.

a)

Pniktogeeni (pnictogen)

b)

Poolinen kovalenttinen sidos (polar covalent bond)

c)

Pelkistyminen (reduction)

d)

Niukkaliukoinen aine (sparingly soluble)

80.

on protonien ja neutronien yhteisnimitys.

a)

Pniktogeeni (pnictogen)

b)

Poolinen kovalenttinen sidos (polar covalent bond)

c)

Osmoosi (osmosis)

d)

Nukleoni (nucleon)

81.

kuvaa pysyvää, kahdeksan ulkoelektronin järjestelmää.

a)

Nukleoni (nucleon)

b)

Oktetti (octet)

c)

Pniktogeeni (pnictogen)

d)

Poolinen molekyyli (polar molecule)

82.

on pieni atomin tai molekyylin sisäinen sähkövaraus, joka voi olla hetkellinen tai pysyvä.

a)

Poolinen molekyyli (polar molecule)

b)

Osittaisvaraus (partial charge)

c)

Pniktogeeni (pnictogen)

d)

Poolinen molekyyliyhdiste (polar molecular compound)

83.

on ilmiö, jossa liuotin (tavallisesti vesi) kulkeutuu puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään.

a)

Pooliton molekyyli (non-polar molecule)

b)

Poolinen molekyyli (polar molecule)

c)

Osmoosi (osmosis)

d)

Pniktogeeni (pnictogen)

84.

on kemiallinen reaktio, jossa aine vastaanottaa uloimmalle elektronikuorelleen yhden tai useamman elektronin.

a)

Poolinen molekyyli (polar molecule)

b)

Pelkistyminen (reduction)

c)

Poolinen kovalenttinen sidos (polar covalent bond)

d)

Osmoosi (osmosis)

85.

on ryhmän 15 alkuaine.

a)

Poolinen molekyyli (polar molecule)

b)

ppb (parts per billion)

c)

Pniktogeeni (pnictogen)

d)

Poolinen molekyyliyhdiste (polar molecular compound)

86.

on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostavien atomien välillä on elektronegatiivisuusero.

a)

Poolinen molekyyliyhdiste (polar molecular compound)

b)

Poolinen kovalenttinen sidos (polar covalent bond)

c)

ppm (parts per million)

d)

ppb (parts per billion)

87.

on molekyyli, jossa poolisten sidosten dipolit eivät kumoa toistensa vaikutusta molekyylin muodon vuoksi.

a)

Poolinen molekyyli (polar molecule)

b)

Protoni (proton)

c)

ppm (parts per million)

d)

Promille (per mil, per mille)

88.

rakentuu poolisista molekyyleistä.

a)

Poolinen molekyyli (polar molecule)

b)

Poolinen molekyyliyhdiste (polar molecular compound)

c)

ppb (parts per billion)

d)

Protoni (proton)

89.

on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostavilla atomeilla on sama elektronegatiivisuusarvo.

a)

Pooliton kovalenttinen sidos (non-polar covalent bond)

b)

Puhdas aine (pure substance)

c)

ppm (parts per million)

d)

Pääryhmä (main group)

90.

on molekyyli, jossa atomien välillä on poolittomia kovalenttisia sidoksia tai dipolit kumoavat toisten sa vaikutuksen molekyylin muodon vuoksi.

a)

ppm (parts per million)

b)

Radioisotooppi (radioisotope)

c)

Puhdas aine (pure substance)

d)

Pooliton molekyyli (non-polar molecule)

91.

rakentuu poolittomista molekyyleistä.

a)

Radioisotooppi (radioisotope)

b)

Ryhmä (group)

c)

Pooliton molekyyliyhdiste (non-polar molecular compound)

d)

ppm (parts per million)

92.

tarkoittaa yhtä miljardisosaa.

a)

ppm (parts per million)

b)

Sentrifugointi (centrifugation)

c)

Ryhmä (group)

d)

ppb (parts per billion)

93.

tarkoittaa yhtä miljoonasosaa.

a)

Radioisotooppi (radioisotope)

b)

ppb (parts per billion)

c)

ppm (parts per million)

d)

Sentrifugointi (centrifugation)

94.

tarkoittaa yhtä tuhannesosaa.

a)

Seos (mixture)

b)

ppm (parts per million)

c)

Promille (per mil, per mille)

d)

Ryhmä (group)

95.

on atomiytimen rakenneosa, jolla on positiivinen sähkövaraus.

a)

Protoni (proton)

b)

Seos (mixture)

c)

Ryhmä (group)

d)

Ryhmä (group)

96.

sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä.

a)

ppm (parts per million)

b)

Seos (mixture)

c)

Sentrifugointi (centrifugation)

d)

Puhdas aine (pure substance)

97.

on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän ryhmä 1–2 tai 13–18.

a)

Sulaminen (melting)

b)

Sublimoituminen (sublimation)

c)

Pääryhmä (main group)

d)

Radioisotooppi (radioisotope

98.

on alkuaineen luonnossa pysymätön isotooppi, jonka ytimen hajotessa vapautuu radioaktiivista säteilyä.

a)

Sublimointi (sublimation)

b)

Ryhmä (group)

c)

Seos (mixture)

d)

Radioisotooppi (radioisotope)

99.

on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän pystyrivi.

a)

Sulaminen (melting)

b)

Sublimoituminen (sublimation)

c)

Ryhmä (group)

d)

Sublimointi (sublimatio

100.

on seoksen erotusmenetelmä, jossa seoksen tiheimmät (usein kiinteät) aineet eroavat voimakkaan pyörimisliikkeen vaikutuksesta.

a)

Suodatus (filtration)

b)

Sulaminen (melting)

c)

Sublimointi (sublimation)

d)

Sentrifugointi (centrifugation)

101.

sisältää kahta eri alkuainetta tai yhdistettä, ja se voi olla homogeeninen tai heterogeeninen.

a)

Seos (mixture)

b)

Suodatus (filtration)

c)

Suodatus (filtration)

d)

Tilavuusprosenttisuus, til.-% (volume percentage)

102.

on seoksen erotusmenetelmä, jonka avulla voidaan erottaa suoraan kiinteästä kaasuksi muuttuva aine.

a)

Tiivistyminen (condensation)

b)

Suola (salt)

c)

Suure (quantity)

d)

Sublimointi (sublimation)

103.

on olomuodon muutos suoraan kiinteästä kaasuksi.

a)

Sublimoituminen (sublimation)

b)

Suola (salt)

c)

Tilavuusprosenttisuus, til.-% (volume percentage)

d)

Tiivistyminen (condensation)

104.

on olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi.

a)

Uutto (extraction)

b)

Sulaminen (melting)

c)

Tislaus (distillation)

d)

Suure (quantity)

105.

on seoksen erotusmenetelmä, jolla kiinteä aine erotetaan nesteestä tai liuoksesta.

a)

Suure (quantity)

b)

Tislaus (distillation)

c)

Tiivistyminen (condensation)

d)

Suodatus (filtration)

106.

on ionirakenteinen yhdiste.

a)

Vetysidos (hydrogen bond)

b)

Suodatus (filtration)

c)

Suola (salt)

d)

Tislaus (distillation)

107.

on aineen, kappaleen tai ilmiön mitattava ominaisuus.

a)

Ydin (nucleus)

b)

Vaahto (foam)

c)

Suure (quantity)

d)

Tislaus (distillation)

108.

on olomuodon muutos kaasusta nesteeksi.

a)

Vaahto (foam)

b)

Tiivistyminen (condensation)

c)

Ulkoelektroni (valence electron, outermost electron)

d)

Ydin (nucleus)

109.

on suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen tilavuuden osuuden koko seoksen tilavuudesta prosentteina.

a)

Tilavuusprosenttisuus, til.-% (volume percentage)

b)

Yhdiste (compound)

c)

Vaahto (foam)

d)

Tislaus (distillation)

110.

on seoksen erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen kiehumispisteeseen.

a)

Yksikkö (unit)

b)

Ydin (nucleus)

c)

Ulkoelektroni (valence electron, outermost electron)

d)

Tislaus (distillation)

111.

on atomin uloimman kuoren elektroni.

a)

Vahva sidos (strong chemical bond, primary bond)

b)

Vetysidos (hydrogen bond)

c)

Ulkoelektroni (valence electron, outermost electron)

d)

Yhdiste (compound)

112.

on seoksen erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen liukoisuuteen.

a)

Yhdiste (compound)

b)

Uutto (extraction) 

c)

Ydin (nucleus)

d)

Vahva sidos (strong chemical bond, primary bond)

113.

on heterogeeninen seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisällä on kaasukuplia.

a)

Vetysidos (hydrogen bond)

b)

Yksinkertainen sidos (single covalent bond)

c)

Yhdiste (compound)

d)

Vaahto (foam)

114.

on molekyylien välinen tai saman molekyylin eri osien välinen heikko sidos. Kun vetysidos on hyvin voimakas heikko sidos, sidos muodostuu positiivisen osittaisvarauksen sisältävän vetyatomin ja voimakkaasti elektronegatiivisen atomin (yleensä F, N tai O) välille.

a)

Yksinkertainen sidos (single covalent bond)

b)

Yksikkö (unit)

c)

Vetysidos (hydrogen bond)

d)

Vahva sidos (strong chemical bond, primary bond)

115.

on atomin osa, joka koostuu protoneista ja neutroneista

a)

Ydin (nucleus)

b)

Yksikkö (unit)

c)

Yhdiste (compound)

d)

Yksinkertainen sidos (single covalent bond)

116.

on puhdas aine, joka muodostuu, kun vähintään kaksi eri alkuainetta liittyy toisiinsa kemiallisella sidoksella tietyssä kokonaislukusuhteessa.

a)

Yksinkertainen sidos (single covalent bond)

b)

Yhdiste (compound)

c)

Ydin (nucleus)

d)

Vahva sidos (strong chemical bond, primary bond)

117.

on arvo, johon suuretta verrataan.

a)

Vetysidos (hydrogen bond)

b)

Yksinkertainen sidos (single covalent bond)

c)

Yksikkö (unit)

d)

Yhdiste (compound)

118.

on vähintään kahden atomin välille muodostuva vahva sähköinen vetovoima. Vahvoja sidoksia ovat metallisidos, ionisidos ja kovalenttinen sidos.

a)

Vaahto (foam)

b)

Vetysidos (hydrogen bond)

c)

Yhdiste (compound)

d)

Vahva sidos (strong chemical bond, primary bond)

119.

on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on yksi yhteinen elektronipari.

a)

Vahva sidos (strong chemical bond, primary bond)

b)

Vetysidos (hydrogen bond)

c)

Yhdiste (compound)

d)

Yksinkertainen sidos (single covalent bond)

Similar Resources on Wayground

Final Exam Practice Questions

123 questions

Final Exam Practice Questions

quiz

Worksheet

•

9th - 11th Grade

Periodic Table of Elements

118 questions

Periodic Table of Elements

quiz

Worksheet

•

7th Grade - University

H Final S1 Review

118 questions

H Final S1 Review

quiz

Worksheet

•

9th - 12th Grade

Element Symbols 1-118

118 questions

Element Symbols 1-118

quiz

Worksheet

•

7th Grade - University

IGCSE CHEMISTRY: CHEMICAL BONDING

115 questions

IGCSE CHEMISTRY: CHEMICAL BONDING

quiz

Worksheet

•

9th Grade

Unit 2 Test REVIEW

118 questions

Unit 2 Test REVIEW

quiz

Worksheet

•

9th - 12th Grade

2025 Midterm Exam Review

115 questions

2025 Midterm Exam Review

quiz

Worksheet

•

9th - 11th Grade

HPS Unit 5 & 6 Test

122 questions

HPS Unit 5 & 6 Test

quiz

Worksheet

•

9th - 12th Grade